Monet ovat varmasti lukeneet kirjan "Pieni suklaapuoti"?
Ihana elokuvakin siitä on tehty.
Minä pidän tarinasta erityisen paljon.
Enkä vähiten sen tähden, että tunnen niin omikseni ne salaperäiset tuulet, jotka kuiskailevat ja tekevät päähenkilöstä levottoman.

Minulle alkavat kuiskia tuulet joka vuosi näihin aikoihin.
Jonain aamuna loppukesästä havahdun niiden tuomaan tuoksuun.
Se ei tuoksu enää lämpimältä, pehmeältä.
Siinä on se tietty raikas vivahde, joka havahduttaa minut ja tekee levottomaksi.

Sen jälkeen mikään ei ole enää ennallaan -huolettomat,hitaat kesäpäivät. Minä tiedän jo.
Syksyn lähestymisen merkit ilmestyvät vaivihkaa.
Aloitan jokavuotiset riittini.
"Tämän teen nyt antaumuksella, saattaa olla kesän viimeinen mahdollisuus"...

Mielen valtaa suuren suuri haikeus.
Vielä se ei ole kovin vahva, mutta tunnen sen kyllä jo luissani.
Aistini muuttuvat hiukan hysteerisiksi, rekisteröimään jokaisen uuden viestin.
Nyt lähtivät pihan pääskyt, nyt lakastuivat nuokin kukkaset.
Tarkkailen pihakoivujen lehtien värisävyä ja rauhoitun vasta, kun ne selkeästi näyttävät vielä vihreiltä. Silti pihalle leijailee jo keltaisiakin lehtiä.
Kaikki tämä johtaa myös jonain päivinä armeliaasti siihen, etten tunne juuri mitään.
Ilottomana ja turtana raahustan aamun iltaan.
Kunnes saan jostain piristysruiskeen,tormistun ja nautin taas kaikesta vielä kesäisestä.

Minua eivät valitettavasti"vielä on kesää jäljellä"-laulut eikä vakuuttelut auta.
Tunnen itseni jo niin hyvin tämän asian tiimoilta.

Mainita täytyy, että ei tämä asia minua täysin invalidisoi.
Osaan kyllä iloita, ja iloitsenkin kaikesta loppukesäisestä ihanasta.
Sienimetsästä, kypsyvistä marjoista ja muusta sadosta,sumuisista aamuista ja pimenevistä illoista.
Tänä kesänä melankoliassakin on oma vivahteensa, koska vuorotteluvapauteni päättyy vajaan kahden kuukauden päästä.
Tämä kesä on ollut niin erityinen ja hieno, että on niin haikeaa, kun se pikkuhiljaa
alkaa olla lopuillaan.

Tiedän kuitenkin,että kesän päättymisen ja syksyn alkamisen välissä tulee olemaan taas virstapylväs.
Jonain kauniina aamuna olen hyvästellyt tämän kesän lopullisesti ja rakastamani syksy saa tulla.

Mukavaa alkanutta viikkoa! <3 <3