Kappale kauneinta Suomea.

Olin menossa aamulla varaamaan pesutupaa pestäkseni reissuvaatteet.
Yht'äkkiä mieleeni tuli voimakkaasti ajatus siitä, että tänä syksynä kesän loppumisen tuskasta tulen pääsemään vähemmällä.
Johtuneeko siitä, ettei kesä ollut perinteisen "kesäinen"?
Ehkä siitä, että syksy on hiipinyt jotenkin huomaamatta paikalle, ero viileähköön kesään ei ole ollut niin suuri.

Käyn turvallisin mielin ja mielenkiinnolla kohti syvempää syksyä.
Elokuvia,kirjoja ja taidenäyttelyitä.
Kodinlämpimiä pimeitä iltoja mukavine puuhasteluineen.

Mieleni on jotenkin mukavan rauhallinen ja luottavainen.
Kesää voi muistella ruokapöydässä, itse kasvatettuja ja kerättyjä herkkuja maistellen.
Välähdyksinä ihanista vapaista kesän ajalta.
Mentaaliakut ovat ladattuina ääriään myöten.

Ajatuksiini työntyy kaikkea kivaa. Uusia sisustus-ja muita ideoita tuleviin päiviin.
Vapaus on tomuttanut rutiinit ja samalla kaavalla kulun harteilta.
Olen lähempänä omaa itseäni, kiitos kiireettömyyden ja omiin juttuihin keskittymisen mahdollisuuden.

Kuvat on otettu liikkuvasta autosta sateisena päivänä. Eivät ole kovin laadukkaita, mutta omasta mielestäni kuvaavat hyvin sitä maaseudun rauhaa, josta olen ammentanut voimavaroja varastoon.
Lopuksi laitan täysin eritunnelmaisen kuvan, koska kesä on ollut myös aurinkoa ja hilpeyttä,kirkkaita värejä ja linnunlaulua.Ei tämänkään kuvan ottamisesta ole kuin 4 päivää aikaa.

Säyseää alkusyksyä toivottelen! <3