tiistai 14. elokuuta 2018



Teimme isännän kanssa aamulla autoretken Hirsalaan.
Tarkoitus oli kartoittaa sieni ja mustikkatilannetta.
No, eipä metsälenkki kovin kauaa kestänyt.
Kuivaa oli, ei sienistä tai mustikoista tietoakaan.

Mutta minulle erityisen iloinen ylläri olivat kyytöt!
Laitumelle sai mennä omalla vastuullaan.
Karjakkokepin otin kyllä käteen lähestyessäni kameran kanssa varmuuden vuoksi, kun en emäntiä tuntenut, enkä tiennyt mahtuuko joukkoon joku äksympi yksilö.
Voi että.
Lehmien rauhallinen käyskentely ja aamun suloisuus lumosivat kuvaajan täysin.
Vähän vain minua töllistelivät aterioinnin lomassa, muuten olin niille kuin ilmaa.
Yksikään niistä ei edes yrittänyt tulla tykö.
Juttelin niille kyllä koko ajan, ilmeisesti totesivat vaarattomaksi.

Tuli niin lapsuuden ajat mieleen maalla.
Minä rakastan lehmiä, nämä kyytöt ovat erityisen ihania.
Hienoa, että Suomen alkuperäisrotua vaalitaan.
Alkoipa tämä päivä mukavasti! :)




































14 kommenttia:

  1. Ihana paikka!
    Usein tuli mamman kanssa oltua lypsyllä...kesällä laitumella ja talvella navettassa. Minä vaan seisoskelin vieressä ja mamma lyspi.
    Muistui meleeni, miten en keväisin juonut maitoa...maistui pahalta. Ruoholta, kun lehmät pääsivät laitumelle..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin muistan lehmien hakemisen laitumelta,lypsyt navetassa ja lämpimät"miinat",kun siskon kanssa kirmasimme laitumilla paljain jaloin.😆
      Kiitos Hannele!♡

      Poista
  2. Mukavia lapsuuden muistoja herää lehmä kuvista. Navetassa tuli oltua mukana lehmien rapsuttajana, kun äiti lypsi lehmiä. :)

    Ihanat kuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin sain koivun oksalla hätistellä kärpäsiä,kun mummi ja Helka-täti lypsivät.😊
      Onni oli,että lapsuuteen kuului lehmät?Ei varmastikaan enää monellakaan lapsella kuulu.
      Kiitos Tarja!♡

      Poista
  3. Hienoja kuvia!
    En ole ikinä kuullut sanaa kyytöt.
    Lapsuuden kesät tuli vietettyä mummolassa. Siellä oli paljon lehmiä.
    Navetassa olin paljon. Seurasin lypsyjä ja silittelin karsinassa vasikoita.
    Oi niitä aikoja.

    Hyvää viikon jatkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö vain,oi niitä ihania aikoja!😊
      Esim.taiteilija Miina Äkkijyrkkähän on ollut pitkään kyyttöjen kasvattaja ja ollut lehdissäkin asian tiimoilta.Kyytöt ovat suloisia,kun on niin paljon pienempi rotu,kun muut lehmät Suomessa.
      Kiitos Sari!♡ Hyvää viikon jatkoa!

      Poista
  4. Ihanat lemmut ja ihanat muistot lapsuusajoilta tulivat heti mieleen näiden kuviesi myötä :)
    Olen tainnut jo kertoakin että äitini kasvattivanhempien maatilalla vietimme paljon aikaa, varsinkin kesälomilla. Lehmiä tuli lypsettyä niin käsin kuin koneellakin ja olipa meillä siskoni kanssa oma nimikkovasikkakin, nimeltään Ella :D En ikinä unohda sen pitkiä, tuuheita silmäripsiä ja lempeää katsetta ♥
    "Lehmän maitoa" emme siskoni kanssa juoneet, koska se maistui meidän mielestä pahalta ;) "Kaupan maitoa" sen olla piti :D
    Oi niitä aikoja....
    Ihanaa viikon jatkoa sinulle ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten ihana lemppari,lemmu!En ole kuullutkaan.😊 Lempeät lemmut!
      Hauska tuo kaupan maidon paremmuus.😄
      Eipä maitoa maalla lapsuudessa pastöroitu,kannusta vaan kuorittiin kerma pinnalta ja lasiin.Nyt sen pastöroinnin kanssa ollaan niin tarkkoja.
      Oi niitä ihania lapsuuden kesiä...
      Kiitos Ansku ja mukavaa viikon jatkoa!♡

      Poista
  5. Näissä vanhoissa maatiaisroduissa on jotain mystisen kaunista! Ihanaa, että niitä vielä löytyy, vaikka maatalous on aika ahdingossa ja enimmäkseen vain suuret tehotilat tuntuvat enää selviävän... Onneksi nykyään perinneympäristöjen hoitoon (josta tässäkin kai on kysymys?) saa tukia, niin säilyvät vanhat maalaismaisemat maatiaisrotuineen ja kasveineen. Ja mukava idea isäntäväeltä laittaa kyltti ohikulkijoille ja antaa lupa käydä laitumella lehmiä katsomassa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin asiaa puhut! Täysin samaa mieltä!
      Minäkin yllätyin iloisesti mahdollisuudesta pitkästä, pitkästä aikaa päästä äpyleitä läheltä tervehtimään. :)
      Kiitos Anniina! <3

      Poista
  6. Lemmut ovat niin suloisia lempeine silmineen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäkin puhut lemmuista, niin kuin Ansku tuossa myös. Ihana sana, jota en ole itse aikaisemmin kuullut. :)
      Kiitos Piipe! <3

      Poista