Eilen aamulla työmatkallani olin onnellinen tulevasta, lämpimämmästä päivästä.
Jäin miettimään bussissa sanaa aurinko.
Aika erikoinen sana? Täysin eriävä muihin kieliin verrattuna.
Mistäköhän juontaa juurensa…
Alkaa kullan symbolilla Au.lla… auringon kultaa.
Aurinko, tuo kaiken ylläpitäjä, elämän mahdollistaja, aurinko ihanainen.
Seuraavassa bussissa tunsinkin sitten surua.
Kuuntelin takanani istuvaa kolmea nuorta.
Juttelivat, kuinka inhoavat kuvista. Kuinka se opettaja on tylsä – niin innoissaan taiteesta…
Toivottavasti taide avautuu, ja onhan se odotettavissakin, näille nuorille joku kaunis päivä, vaikka heidän omalla tavallaan.
Siitä jäin sitten miettimään sitä, kuinka minun ymmärtämäni taide ehkä muuttuu
tulevina vuosikymmeninä. Taiteena ehkä tullaan pitämään ihan jotain muuta, kuin mihin minä olen tottunut.
Kaikkeahan periaatteessa voi pitää taiteena - omalle vastaanottaja ryhmälleen…
Aasinsiltana näistä totesin, että olen nyt tullut siihen ”kalkkis” pisteeseen omassa elämässäni.
Siihen, joka silloin nuorena niin ärsytti vanhemmissa ihmisissä. Kun eivät mitään ymmärtäneet.
Myönnettävä se on. En juurikaan ole perillä nykynuorten mielenkiinnon kohteista, saati niitä ymmärrä.
Omat, rennon railakkaat jutut ja hetkittäiset rohkeat heittäytymiset saattavat nuoremmista olla ihan ”hohhoijaata”.
Näin se menee elämä.
Illalla oli sitten mahtipontinen ukkossää.Tunsi itsensä taas hyvin pieneksi luonnonvoimien edessä.
Tänään nautittu taas sinisestä taivaasta ja siitä aurinko ihanaisesta! <3
Oikein mukavaa ja kultaisen aurinkoista viikonloppua! <3
Hienot kuvat eilisestä säästä! Olin muuten lenkillä juuri tuohon aikaan ja kastuin totaalisesti!:D
VastaaPoistaMukavaa viikonlopun jatkoa!
Hui!Minua olisi kyllä pelottanut taivasalla sen pahimman rytäkän aikana.:)
PoistaJa varmasti kastuit,kyllä sitä vettä tuli!! :)
Kiitos ja mukavaa aurinkoista sunnuntaita Sirpa! <3
Kun lähdin, niin aurinko paistoi. Sitten yllättäen sade alkoi ja hetken päästä jo jyrisi, kyllä vähän pelottikin:)
PoistaMinä kävelin töiden jälkeen kotimatkalla isännän luo Kökkelin asemalla, kun aurinko vielä paistoi.Pistin tossua toisen eteen rivakammin, kun huomasin uhkaavan mustat pilvet. :) Ja en kerennyt pitkääkään aikaan olla perillä, kun rytinä alkoi.
PoistaKyllä säät ovat vaihdelleet viikon aikana! Nyt kesä taas, ihanaa :) Meillä täällä kotona nuoriso saa usein huokailla tätä kalkkista :) Mut siihen voin vastata heidän kielellään: Ihan sama! :D
VastaaPoistaAi, ai, sait naurunremakan aikaiseksi tuolla "ihan sama".lla!!! :D
PoistaOlen yrittänyt päästä lauseen sisälle, että mitäköhän heidän kielellään oikein tarkoittaakaan kaikkineen,muttei oikein ole auennut.
- ok, taidat olla oikeassa.
-hämmennyin, kun pistit hankalasti vastaan.
-en nyt jaksa kinata.
-tämä asia ei voisi vähempää minua kiinnostaa enemmälti.
jne... :)
Kiitos Satu, nautitaan kesäsäästä! <3
Komeat kuvat!
VastaaPoistaTällainen säiden vaihtelu on minusta mielenkiintoista, kun vain on varautunut kaikkeen mahdolliseen :)
Perjantai-iltainen sää oli kyllä hyvin mielenkiintoinen!Tuollainen väkevä, ihan päälle puskeva ukkonen samalla pelottaa ja ihastuttaa.Parvekkeelta ensin ja sitten lasien läpi, kun oli ihan yläpuolella, ihailtuna. :)
PoistaKiitos Seija! <3
Hienot kuvat!
VastaaPoistaKalkkiksia tässä taidetaan olla, itse kukin, vaikka eihän me vielä niin vanhoja olla..:)
No eihän me nyt vanhoja olla! :D Mieli on kaikilla, kuin nuorella tytöllä.Tätä tietysti nuoremmilta kysyessä,saattaisi saada eriäviä mielipiteitä ;)
PoistaKiitos Hannele! <3
Voi miten ihanat kuvat! Ihan parasta nuo auringon kauniisti kultaamat maisemat ♥
VastaaPoistaMinulle tuli viime lauantaisissa häissä yhtäkkiä ihan hirveän haikea olo ja tunsin itseni ensimmäistä kertaa elämässäni ihan oikeasti vanhaksi :O
Taisi jopa jonkinasteinen paniikki iskeä siitä, että elettyä elämää on takana enemmän kuin edessä, ja että nyt olisi se vihonviimeinen hetki uskaltaa tehdä jotain uutta ja uskaliasta.
Ei kai tällaisia päähänpistoja saa kukaan muu kuin kalkkis, vaikka mieli onkin kuin nuorella tytön hupakolla ;)
Voi Ansku, et arvaakkaan, kuinka tuttua! :)Aivan samoja ajatuksia.Että, mitä keksisi ja uskaltaisi, ennen kuin on liian myöhäistä..kun tämä elo kuitenkin on aika rajallista ja nyt olisi se kreivinaika vielä, kun jaksaa ja kykenee.Ajatuksia ja unelmiakin olisi, kun vain uskaltaisi heittäytyä.Viheliäistä tässä on se, että näin keski-ikäisenä on tuota elämänkokemusta kertynyt, ja järki puhuu usein kovimmalla äänellä.Että ei sitä nyt tyhjän päälle voi jättäytyä jne...nuorempana ei riskit tuntuneet missään, sitä vähän niin kuin pää edellä sukellettiin. :)
VastaaPoistaSiinäkin olen samaa mieltä, että mieli on edelleen kuin tytön hupakolla. Hyvä edes näin! :D Kiitos Ansku! <3