tiistai 18. lokakuuta 2016




Lounasta mukaan hakiessani sain myös ihanan annoksen rauhoittumista kiinalaisessa ravintolassa.
Joku ehkä tietää kertoa minulle, mikä on se kielisoitin, joka soi niin haikeasti ja mieleen tulee riisipellot ja ne kauniit viuhukattoiset talot kiinamaisemassa?
Odotin annokseni valmistumista ja otsani ympärille hiipi se täydellisen tyyneyden ihana panta musiikkia kuunnellessani.

Kotona iltasella sitten hyrskynmyrskyn.
Iski elliin ihan kunnon vanhanaikainen sisustusvimma.
Muutti taas paikkaa useampikin huonekalu ja nyt on niin piristävän uutta kotona.
Hassua, miten samat tavarat eri paikoissa ja erillailla aseteltuina näyttävät freesiltä.
Tein siinä järjestellessäni myös suloisen löydön, kun kreikkalaisen lastenkirjan välistä tipahti  joskus vuonna annodomino kuivumaan laittamiani ruiskaunokkeja.
Niistä täytynee tehdä taulu.

Vaikkakin tuuli vankasti, oli ihanan aurinkoinen syyspäivä tänäänkin.



8 kommenttia:

  1. Kirjojen välistä on mukava löytää tuollaisia yllätyksiä. Pitäisi ehkä useimmin piilottaa itseltään jotain löytämistä odottamaan. Onneksi nykyään unohtaa helpommin ;)
    Asuin nuorena kämppiksen kanssa, jolle iski aina välillä tuollainen sisustusvimma ja hienosti aina tila muuttui toiseksi. Minulla ei tuota taitoa ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla taas tämä "tauti" on ollut aina. :)
      Ajattele, kuinka ihanaa olisikin, kun piilottelisi itselleen lahjoja joita sitten ajan kanssa yht äkkiä löytäisi.Koska ne piilottelut tosiaan nykyään nopeasti unohtaisi oikeasti. ;)
      Kiitos Seija! <3

      Poista
  2. Huonekalujen uudelleen sijoittaminen onkin edullinen tapa sisustaa:)
    Kiva yllätys nuo kuivuneet ruiskaunokit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri se! Kun ei panosta penniäkään, ja silti näyttää ihan uudelta.:)
      Onneksi eivät murtuneet, kun tippuivat kirjan välistä jalkoihin.Oli ihana ylläri.:)
      Kiitos Sirpa! <3

      Poista
  3. HArmittaa, kun on niin pieni koti, että paljon ei huonekalujen paikkoja voi muutella, mutta tottahan toki sitä aina jotakin kivaa keksin...viimeeksi keittiössä..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kuule, minullakin on tässä alle 50 neliötä vaan :)Mutta pienetkin muutokset, uudet asetelmat esim. virkistävät?
      Kiitos Hannele! <3

      Poista
  4. Ihana yllätys!

    Löysin jokin aika sitten ikivanhan satukirjan välistä sinne lapsena laittamani joulutähden lehden. Muistan vieläkin, kuinka se oli ollut mielestäni niin kauniin värinen:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi!Että lapsuudesta asti!Tuollaiset löydöt ovat varmasti koskettavia.Ja varmasti on ollut sinulle tärkeä juttu, jos vieläkin muistat, kuinka kaunis se oli lapsena.<3
      Kiitos Sussi! <3

      Poista