lauantai 18. marraskuuta 2017





Syysmetsässä


Oi loistoa syksyn metsän! Oi kirkasta voimaa sen!
Ylt’ympäri ruskeat rungot läpi havujen vihreyden,
märät, kiiltävät lehdet mullassa ja kostea sammalmaa,
– en mitään maailmassa voi siten rakastaa.
Joka ainoan lehden kauneus koskee sydämeen,
joka mättään väriin silmäni jää kuin uuteen syvyyteen.
Ja havut hohtavat helmissään, ja haapa alaston
käsivartensa paljaat ja voimakkaat ylös tuuliin
nostanut on.
Tätä tuoksua syksyn mullan! Ei ole sen vahvempaa.
Läpi kaiken se hiljaa tunkeutuu ja kaiken puhdistaa.
Ah, kaatunut koivu tuolla, sylissä kanervain
nyt makaa janoavasti, oksain autuain.
Mikä raju ja mahtava riemu! Maan multaa väkevää
ja taivaan puhdasta tuulta vain juoda ja hengittää
.
Osa Saima Harmajan runosta


Retkellämme Hirsalaan tänään saimme juuri sopivan pitkän, sateettoman jakson.
Palatessamme autolle sitä rupesikin taas tulemaan taivaan täydeltä.
Saima tuossa yllä jo kertoikin olennaisen.
Peurat, kotka ja korppi sykähdyttivät minua omalla retkelläni, isäntä lähti hiukan kauemmas ja palasi pienen suppis saaliin kera.


















































14 kommenttia:

  1. Ihanat kuvat marraskuisesta metsästä ja niin suloiset peurakuvat!

    Iloista viikonlopun jatkoa!

    VastaaPoista
  2. Niin kauniita kuvia ja ihana teksti! Luonnossa on jotakin niin voimaannuttavaa:) Mukavaa viikonloppua♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Päde! <3 Luonnon antama voima on korvaamatonta.

      Poista
  3. Ihania kuvia <3 Mukavaa sunnuntaita Sinulle <3

    VastaaPoista
  4. Vastaukset
    1. Kiitos Hannele! <3 Ai sinäkin olet kallioihmisiä. :) Minulle kanssa yksi lempparinäkymä.Varsinkin näin syksyllä, kun sammaleet ja varvut ovat niin kauniit.

      Poista
  5. Metsässä löytää aina kauneutta, vaikka sää olisi millainen tahansa. Hieno peurakohtaaminenkin!
    Täällä ilmoittautuu vielä yksi kalliofani ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekin tosiaan jännää, että säätä ei niin noteeraa kun on metsässä.
      Joka säällä se antaa erilaisen lahjansa.
      Sinäkin siis! :)Kalliot, kivet ikiaikaisen ihania elementtejä.
      Voi, peurat olivat upea lisä retkellä.Ja noinkin läheltä kohdattuina.
      Kiitos Seija! <3

      Poista