Minulla on täällä kotona liikkis huonekasvi.

Se kovasti yllätti minut, 

koska on jaksanut kukkia ja vihertää sisätiloissa jo kolme viikkoa!

Tämä on kesemmällä emokasvistaan

 (se jonka siirsin maalta parvekkeelleni) katkennut oksa,

 joka kasvatti juuret kukkamaljakossa ja jonka sittemmin istutin omaan ruukkuunsa.

Yllätyin kuinka hyvin se viihtyy täällä sisällä,

koska pelargoniani alkavat heti kuivua ja voida pahoin kun ne siirtää tänne mummulan porstuasta.

Tämän siron päivieni ilon "äitikin" kukkii vielä kauniisti parvekkeella,

vaikka lehtensä yökylmät ovat jo vieneetkin.

Parvekkeelle alkukesästä unohtunut tomaatintaimikin

on liikuttava.

Niin vain on väsännyt pienet tomaatit sekin, vaikken ole siihen kiinnittänyt mitään

hoitotoimenpidollista huomiota koko kesänä.

Mintun oksat olivat tänään jo kuivuneet niin kuiviksi,

että sain ne rutisteltua silpuksi ja purkkiin (kuvassa vielä kokonaisina lehtinä,

 jotka riivin sanomalehdelle oksistaan)

Ovat roikkuneet keittiön katosta jo useamman viikon.

Oletkos maistanut sinistä perunaa?

Kummitätini laittoi tätä lajiketta kesällä kasvimaalleen ja pääsimme maistamaan.

Hurjasta ulkomuodostaan huolimatta oli erittäin maukas,

joskin keitetyksi kovin jauhoinen peruna.

Halkeili keittäessä tummanpuhuvista kuoristaan,

siksi näin palasina lautasella.

Hauska muussi tästä vasta tulisikin! :)

Kurkkasin sanomalehtikäärön sisään, 

jonne laitoin täysin raakana ja vihreinä keräämäni,

vaivalla kasvattamani kirsikkatomaatit vajaa kuukausi sitten.

Jihuu!

Kyllä näistä on joku gourmetsalaatti laitettava ja monta kertaa mainittava syödessä, kuinka hyviä ovat! ;)

Leppoisaa alkavaa viikonloppua!<3