sunnuntai 18. huhtikuuta 2021


On vaikeaa olla hehkuttamatta tätä kevään ihanuutta täällä blogissa, vaikka hiukan toistaakin itseään. Eilen huomioin lenkilläni, että pientareet alkavat nyt vihertää, mullan alta työntyy uutta kasvustoa. Nyt täytyy tarkasti rekisteröidä kaikki tuleva, muuten kaikki on ohi nopeasti ennen kuin huomaakaan. Eipä ollut paljosta kiinni sekään, etten olisikaan jo nähnyt ensimmäisiä sinivuokkoja tänä keväänä. Ihan sattumalta mutkassa käänsin pääni niiden suuntaan ja leveä hymy levisi kasvoilleni ja tunsin olevani kuin pieni lapsi jälleen, aidon ilon äärellä. Mustarastaat laulavat nyt niin kauniisti, mutsimuikkunen oli eilen ollut kuulevinaan tutun sävelmänpätkän yhden rastaan laulannassa oman lenkkinsä varrella. Itse muistan edellisen kotini takapihan virtuoosisatakielet, jotka pitivät aivan uskomatonta konserttia kesäiltoina suurien puiden suojista. Täksikin päiväksi luvattu huimia lämpöasteita, tästä nyt lähdettävä ulos etsimään uusia keväänmerkkejä.

Mukavaa aurinkoista uutta viikkoa!❤




Saunalahden kartanon viereisessä metsikössä asustaa varisjengi, joka pitää tarkkaa lukua reviiristään. Tällä kertaa sai jengin peräänsä pienehkö haukka, joka kovalla kraakatuksella ajettiin matkoihinsa ja sitten palattiin takaisin tähystystornipuuhun tarkkailemaan. Mainittakoon, että pienen matkan päähän, toiseen suureen puuhun on hyväksytty harakkaporukka naapuriksi. Ne eivät vaikuta ollenkaan koviksilta, vaan liitävät yleensä tiehensä epäluulosta jo siinä vaiheessa, kun kulkija pysähtyy kohdalle ja ottaa kameran esille.




Ulkoilun jälkeen oli pakko tulla lisäämään tänne eka valkovuokkopongaus, että voi sitten tulevina vuosina tarkastaa ajankohdan.
Myös neitoperhosen tapasin. Perhosista olen tänä keväänä nähnyt jo neidon lisäksi sitruunaperhosen ja suruvaipan.






10 kommenttia:

  1. Terve pitkästä aikaa (tuli luettua myös useampi postaus kerralla, kun olen ollut välillä muualla).

    Minä bongasin myös eilen perhosia. Näin tooodella kookkaan suruvaipan enkä muista täällä meillä saaressa nähneeni sellaista kertaakaan aiemmin.Sillä oli aivan ihanan kirkkaat siniset täplät. Muita perhosia on kyllä paljon näkynyt aina. Tsekkasin oikein, että mitä vielä puuttuu bongailulistalta ja totesin, että apolloa en ole Suomen tavanomaisista perhosista onnistunut näkemään täällä koskaan. Nyt alan vilkuilla ympärilleni vähän huolellisemmin ;). Ihanaa kevättä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terve pitkästä aikaa!😊
      Voi kun apollon pongaisikin,en muista koska olen viimeksi nähnyt.
      Minä olen jotenkin tuon suruvaipan mieltänyt loppukesään ja syksyyn,kun niitä silloin aina on niin paljon maalla,oli yllättävää nähdä se tuolla rannassa aikaisin keväällä.
      Kiva,jos sinusta ja Villa Idurin käänteistä kuulee nyt enemmän ja useammin kun kesäjutskat alkavat,ihania kevätpäiviä saareen!❤

      Poista
  2. Upeita nuo lintukuvat!
    Meillä pihalla kukkii sinivuokot. Sain ne edellisen kodin naapurissa asuvalta vanhalta herralta. Hänellä piha täynnä sinivuokkoja ja kehuttuani niitä haki lapion ja muovikassin ja kaivoi minulle vuokkoja mukaan....kaikki evät lähteneet kasvuun, mutta osa lähti ja muutossa nappasin ne mukaan ja nyt muutama kukka kukkii.
    Nyt odotan, että muurahaiset levittävät niitä ja joku vuosi rinne on sinivuokkoja täynnä..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana tarina sinivuokoistasi,toivon,että leviävät ja voivat hyvin uudessa kodissanne!
      Me toimme kerran aikaa sitten maalta mummulasta sinivuokkoja Siuntion mökillemme,jonne hautasimme Maikku bokserimme,kun siitä aika jätti.
      Ei mennyt montaakaaan vuotta kun Maikun haudan ympärillä oli sininen vuokkomeri!😊
      Kyllä on niin ihanaa nyt lenkkeillä tuolla ulkona kun melkein kesäisen lämmintä.
      Kauheasti oli kasvua jo eilisestä edistynyt.Tyttäreni pongasi tänään västäräkin!
      Kiitos Hannele,aurinkoisia kevätpäiviä!❤

      Poista
  3. Voi, eihän tätä kevään ihanuutta voi hehkuttaa liikaa, eikä se haittaa vaikka tulisi vähän toistaneeksi itseään, sillä niinhän luonnossakin tapahtuu!
    Mustarastaan huilumainen laulu on todella kaunista, yksi ehdoton suosikkini ❤︎ Musta- ja laulurastaat, osaavat taitavasti matkia muita lintuja, sekä kuulemma myös hälytysajoneuvojen ujellusta, kännykän merkkiääniä ym.
    Satakielet eivät varsinaisesti matki muita lintuja (Suomen Luonto-lehdestä luettua) mutta taitavimpien koiraiden laulu voi koostua jopa 23 eri teemasta!! Melkoista beatboxausta ;D
    Neitoperhosia ja sitruunaperhosia on näkynyt täälläkin viime päivinä tosi runsain mitoin. Täytyykin katsella tarkemmin, josko suruvaipankin onnistuisin bongaamaan.
    Nyt luonnossa alkaa tapahtumaan niin nopeasti ja niin valtavasti kaikenlaista, että tekisi mieli vaan olla ulkona aamusta iltaan ja nauttia jokaisesta ohikiitävästä hetkestä.
    Iloa ja aurinkoa alkavaan viikkoosi ❤︎

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi,kiitos Ansku kun oikasit tuon satakielen matkimisen!
      Poistan väärän oletuksen postauksestani hei tämän jälkeen,en halua levittää tahtomattani väärää tietoa.Ehkä nämä satakielet olivat juuri niitä huippulaulajia,ja luulin niiden matkivan,kun tuli niin tuutintäydeltä erilaisia lurituksia,jotka muistuttivat muidenkin laulantaa.😊
      Mutta ehkä äipän kuulema rastaan laulunpätkä,joka oli kuulemma suoraan yksi tunnettu sävelmä,saattoi tosiaan olla vaikka jonkun kännyäänenä,josta se oli sen napannut.
      Minäkään en olisi millään halunnut tulla tänään ulkoa silälle.Jos olisin nyt maalla,olisinkin varmasti koko päivän pihalla.
      Kevään ihanuutta sitä vaan ymmyrkäisenä ihastelee!😊
      Kiitos Ansku,iloa ja aurinkoa myös sinun viikkoosi,kohta starttaatte!😊❤

      Poista
  4. Hehkuta vaan! Niin ihanaa tämä valo ja lämpö pitkän piemän talven jälkeen :) Aurinkoista viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hensku!❤
      Eipä tätä onnea ja auvoa pystyisikään pidätellä sisällään,kaikki on niin ihanaa!😊
      Aurinkoista viikkoa!

      Poista
  5. Kyllä on hurmaavaa, kun löytää joka retkellään jotain uutta keväänairutta. No, minä en ole vielä havainnut muuta, kuin peipot ovat tulleet. Korpeilla ehkä poikaset? Ainakin ovat heti ruokaa hakemassa, kun on viety kalanperkeet niille tuttuun paikkaan. Soratiet kelirikolla j aminä hiihtelen hangilla. On erilaista verraten sinun keväthurmioosi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Peippoja olen kovasti tähyillyt minäkin,mutten ole vielä nähnyt,kerenneet jo kuitenkin sinne sinun luoksesi.
      Korppeja toivoisin voivani seurata hiukan lähempää,ne kiinnostaisivat minua kovasti.Toistaiseksi olen joutunut tyytymään pikkuserkkuihin,variksiin,joista kyllä kovasti pidän niistäkin.
      Meillä maalla korppi suorittaa joka ilta suurinpiirtein samoihin kellonlyömiin ylilennon pihan poikki,en tiedä mistä tulee ja mihin menee,muttei harmikseni jää koskaan kohdille.Kovasti huastelee mennessään.
      Erilaista keväänkohtaa vietämme,sinä nautit keväthangista,minä kasvunihmeen alusta,nautintoa kumpasellekin.
      Kiitos Aimarii!❤

      Poista