Aamunkajoa perjantaina Manskulla klo 07.40.
Onnellisena huomioin, kuinka aamut ja illat ovat jo selvästi valoisampia.<3
Lounastauolla kuvattuja kuvajaisia ratikkahallien suurista ikkunoista.
Lauantai taas "valkeni" harmaana ja sumuisena.
Aamiaista isännän kotona. Sytytin kynttilän aamua piristämään, vaikkei se ole joulun jälkeen yleensä enää tapanani.
Sen sijaan mietiskelin tapaani turistaa tomaateista aina siemenet ja nesteen pois, ennen kuin viipaloin ne.En pidä siitä, kun ne valuvat leivältä käsiin ja suupieliin.
Minulla on myös tapana leikata leivästä kantti syrjään, ja sitten vasta viipaloin syömäviipaleet.Sen jälkeen liitän kantin takaisin paikoilleen, jolloin leipä ei kuivu.
Onko teillä muilla omia hassuja tapoja? :)
Arkirutiini- heräämiset puoli kuusi tekivät taas tepposensa ja herättivät minut tänäkin aamuna samaan aikaan.
Kun isäntä rupesi puoliltapäivin katsomaan urheilua, minua rupesi ramaisemaan.
Musta sukka silmille ja sohvalle tunnin päikkäreille.
Isäntä oli sitten ikuistanut minulle kuvan blogiin laitettavaksi. :)
Päikkäreiden jälkeen kuin uusi ihminen!
Olen aina ollut hyvä nukkumaan.Keski-ikä tuonut tässä asiassa opeteltavaa tullessaan. Mihin ihmeeseen sitä esim. yöllä heräileekin...
Iltapäiväksi harmaus on hiukan muuttanut sävyään.
Toivotan sulle rentouttavaa viikonvaihdetta!! <3 <3
Aivan epätodelliset värit tuossa ensimmäisessä kuvassa! Kuin maalaus!
VastaaPoistaMinulla on tapana jättää kantit viimeiseksi, koska silloin, jo 'melko' kuivina, ne maistuvat makeimmilta.
Varsinkin ruisleipä.
Onneksi kukaan muu meidän perheessä ei ymmärrä tätä ;)
Värit todella olivat aika erikoiset.Valo muuttaa keltaista rakennuksen seinää vihertäväksi ja taivaassa vaaleansinistä ja purppuraa,
PoistaMinulle tuli kuvaa jälkeenpäin katsoessani hassu mielleyhtymä.Elokuvasta Titanic pääroolien esittäjäpari siinä laivan keulassa.Tässä mielestäni hiukan sama tunnelma. :)
Surukseni vatsani ei enää kestä ihanaa ruisleipää...minun suurinta herkkuani oli varrasleipä aikoinaan.Vatsan lisäksi en siihen enää uskalla riskeerata hampaitanikaan.
Kanttipalan ottajia meidän perheessä olisi useampikin, olet onnekas, kun saat itse pitää tämän herkun.:)
Kiitos Seija! <3
Ihastuin tuohon ratikkahallikuvaan ja kyllä ekan kuvan värimaailma on aika jänskän näköinen!
VastaaPoistaTomaatin puristaminen ei ole tullut koskaan mieleen, mutta leivälle teen samanlaisen käsittelyn =D
Kyllä päikkärit maistuvat, etenkin huonosti nukutun yön jälkeen:)
Tänään on ollut totaalinen sisäpäivä, harmaa sää ei ole houkutellut.
Mukavaa viikonlopun jatkoa!
Vastakkainen talo heijastui ikkunanruutuihin hienosti.
PoistaAamunkajon värit olivat tosi jännät.
Hauska kuulla, että meillä sama tapa leivän kanssa. :)
Täällä myös oli kotipäivä.Ulkona liukasta ja niin harmaata, ettei innostanut lähteä lenkillekkään.Sikäli vähän harmitti, kun aivan upea aurinkoinen perjantai meni töimistolla töitä tehden ja vapaille osui sitten tämä sää. Toivottavasti huomenna jo parempi.:)
Kiitos Sirpa ja mukavaa viikonlopun jatkoa! <3
Ihana tuo sukka silmillä kuva! :-) On mukavaa, kun arjen pikku asioitakin ikuistaa valokuvalle tai paperille. Niistähän elämä eniten koostuu.
VastaaPoistaOtan tuon tomaattimehujen tiristämisen hyvänä vinkkinä, koska en itsekään pidä, jos leipä lilluu nesteessä :-). Minä kuivaan herkkukurkun serlalla ennen kuin laitan sen leivän päälle :-). Hieno tuo ensimmäinen aamun kajo -kuvasi!
:) Arjen realismia on ihan kiva myös taltioida.
PoistaTiedän niin hyvin, mitä tarkoitat tuolla, että kuivaat herkkukurkut. Itse teen saman kaikille tuotteille, josta saattaa valua nestettä leivälle.:)
Kiitos Ninnu! <3
Jäin oikein miettimään tapojani, tuota leivänkantin liittämistä olen kyllä tehnyt. Olen hirmuisen pedantti kaikessa järjestyksenpidossa, sieltä löytyvät kynät pituusjärjestyksessä, lakanat mankeloituna, t-paidat silitettynä henkareissaan, ruokailuvälinelaatikossa HAA, VEI, LU-järjestykset. Mutta nautin tästä nipotuksesta, enkä vaadi sitä toiselta, mutta toivon :D
VastaaPoistaKiva kun laitoit kuvan, tulit vähän tutummaksi :)
Ihana avautuminen pedanttisuudestasi! :) Ja minä ymmärrän sinua paremmin, kuin arvaatkaan. :)Vaikka taidan ehkä olla erilailla pedanttinen.Siedän kyllä toisissa asioissa pientä epäjärjestystä, mutta toisissa taas olen pilkunviilaaja.Tietyt asiat pitää olla kuvailemallasi tavalla juuri, eikä melkein mieleisessäni järjestyksessä.
PoistaItse en mankeloi, mutta muistan, kuinka ihana mankeloituihin lakanoihin oli mennä nukkumaan, koska äitini mankeloi, ja taitaa ehkä mankeloida vieläkin.Minäkin nautin omasta järjestysen pitämisestäni, ja korjailen aina muiden jälkiä, koska en halua aina olla nipottamassakaan ja eihän sitä omaa tyyliään oikein voi toisilta vaatiakkaan.
Kuvassa olen ihan sikeässä unessa, suupielet roikkuu ja tukka sikinsokin.:)
En osaa laittaa linkkiä suoraan postaukseen, mutta tästä osoitteesta löydät vanhemman sivun postauksiani, jossa vähän parempi kuva,lapsuudenkuvieni jälkeen, jos vähän rollaat alaspäin. :)
http://mirjammatilda.blogspot.fi/search?updated-min=2014-12-31T14:00:00-08:00&updated-max=2015-11-15T10:58:00%2B02:00&max-results=50&start=36&by-date=false
Kiitos sinulle Vikki! <3
Mä niin hihitän tota mustaa sukkaa!!!
VastaaPoistaArvaa Satu, hihitinkö minä! :D
PoistaMinut ns. haastettiin, etten kehtaisi laittaa kuvaa blogiin...
Mustalla sukalla saa yön hyvin aikaiseksi. :)
Kiitos! <3
Sumuharmaa on tosi kaunis harmaa. Ei sitä aina ymmärrä, kaipaa valoa.
VastaaPoistaNiin kaunis kommentti. <3 <3
PoistaKiitos Marja! <3
Toivottavasti vierailet toistekin.
Hauska vinkki tuo musta sukka! Pesee kyllä mennen tullen mun kaupasta ostetun valkoisen silmäsuojan, josta menee valo läpi. Oon kyllä muutenkin tosi huono nukkumaan päiväunia, se on kadehdittava taito! Kivaa viikonalkua :)
VastaaPoistaMusta, hengittävä puuvillasukka on ihan paras! :)Itsekin olen erittäin huono nukkumaan päikkäreitä. Tuona päivänä oli erityistarve, ja uni tuli helposti.Mutta ilman mustaa sukkaa ja sen tuomaa tekoyötä, en olisi varmastikkaan vaipunut uneen. :)
PoistaKiitos Hensku ja samaa toivottelen sinulle! <3