lauantai 7. tammikuuta 2017






Paukkupakkaset väistyivät.
Pyryttää, tuulee ja leutoilee.
55 vuotta sitten äitini oli aamuyöstä synnyttänyt esikoisensa. Liikutukseensa hiukan viiniä nauttinut isäni oli käännytetty hetkeä myöhemmin naistenklinikan ovelta ja pyydetty palaamaan vierailuajalla.
Ei ilmeisesti kylläkään sen viininjuonnin takia vaan siksi, etteivät isät siihen maailman aikaan osallistuneet synnytyksiin, ja heidät ilmeisesti laskettiin vierailijoihin.
Yritin löytää netistä, minkälaiseen säähän synnyin tuona alkuvuoden aamuna 1962. Löysinkin jännää tietoa siitä, että tuleva, ensimmäinen kesäni ei kummoinen ollut sään puolesta.

" Vähiten hellepäiviä kertyi vuonna 1962. Silloin touko–kesäkuussa hellepäiviä oli vain yksi, heinäkuussa sentään kaksi ja elo–syyskuussa tasan nolla"

Johtuneeko elämän alkutaipaleeni viileistä keleistä, että sitä kesälämpöä niin aina odotan ja arvostan. :)

Avoanopilta saimme isännän kanssa ihastuttavia sytykeruusuja joululahjaksi.
Ajatukseni lentävät jo hetkiin, kun niitä hyötykäyttöön otetaan...
Maalla.
Mummolassa.
Ihan pian. <3
















24 kommenttia:

  1. Lämpimät synttärionnittelut!♥
    Kauniita sytykeruusuja, noilla onkin mukava tulta sytytellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä pitää ehdottomasti tehdä itsekkin! :)
      Kiitos paljon sinulle Sirpa! <3

      Poista
  2. Ihana ihana kirjoitus syntymästäsi <3
    Lämmin onnentoivotus päiväsi johdosta ja myös oikein ihanaa alkanutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, kiitos kovasti kauniista sanoistasi Ellis ja ihanaa alkanutta vuotta sinulle myös! <3

      Poista
  3. Lämpimät syntymäpäiväonnittelut sinulle!
    Ihmekkös sinun piti Kreikkaankin mennä joksikin aikaa lämmittelemään ;)
    Minä olen tehnyt paljon noita sytykeruusuja, hauskinta on ollut tehdä niitä tyttärieni ja miniäni kanssa yhdessä.
    Harmillista vain, että kotimaiset munantuottajat ovat kaikki siirtyneet ulkomailta tuotuihin kennoihin, joista ei voi ruusuja tehdä. Jouluksi löysin sopivan rasian ja sain tehtyä melko monta ruusua. Niitä on hauska tehdä ja puut syttyvät niiden avulla helposti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Seija! <3
      Enpä tullut tuota ajatelleeksikaan, kun tuon tiedon löysin. No löytyihän se syy siihen Kreikkaankiin menoon. :)
      Kuulostaa ihanalta tuo naisporukalla askartelu! Juuri tuonlaisesta touhuamisesta minäkin pitäisin!Naisenergiassa on jotain mielenkiintoista, kun useampi naisimmeinen tekee yhdessä. :)
      Ja erittäin kiitollinen olen tuosta tiedosta, ettei niitä voikkaan tehdä kennosta kuin kennosta...voisitko ystävällisesti valoittaa asiaa hiukan enemmän, olisin tosi kiitollinen?!Mistä tunnistaa sellaisen kennon, mitä voi käyttää?
      Ja kun ekaa kertaa olen tämän jutun kanssa tekemisissä,voiko niitä käyttää myös sisäuuneissa? Ettei siis jää rasvaista talia sitten uunin pohjalle? :)

      Poista
    2. Kennoston pitää olla muodostettu kuin pienistä matalareunaisista kupeista. Jos siinä ei ole noita 'kuppeja' vaan munien kohta on auki pohjaan asti siitä ei voi repiä ruusulle pohjaa, johon terälehdet kierretään ja asetellaan. Valitettavasti ainakaan täällä luomumunia ei myydä 'kunnollisissa' rasioissa. Vanhat metalliset grillipihdit ovat hyvänä apuna kun valmiita ruusuja kastellaan vesi-'steariini' seoksessa.
      Meillä ruusuja on käytetty takan, puugrillin ja saunan pesän sytytykseen. Mitään siitä ei jää eli luulisin että puu-uuniinkin sopii.
      Porukalla tehdessä on hauska seurata miten erilaisia niistä tulee: Todella kauniita/runsaita/pieniä, mutta käytännöllisä jne ;)

      Poista
    3. Kiitän sinua hirmusti Seija vastauksestasi kysymyksiini! <3
      Tämä auttoi tosi paljon! :)
      Juuri se tuossa naisporukalla tekemisessä on, kun niin erilaisia katsontakantoja ja tuotoksia. :)
      Muistan keramiikkakurssilla sitä puheensorinaa ja vinkkien ja avun määrää. :)
      Siinä sitten työn lomassa käytiin monet muutkin asiat läpi.
      Lauantai illan jatkoa sinulle Seija! <3

      Poista
  4. Oikein hyvää syntymäpäivää!
    Tuntuu näin jälkeenpäin ajatellen aika erikoiselta, etteivät isät päässeet vastasyntynyttä katsomaan.
    Täytyisi joskus kokeilla sytytysruusujen tekemistä, kauniita ovat ja ilmeisen tehokkaitakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti Vikki! <3
      Oli ihan eri ajatukset silloin näihin synnytysjuttuihin.
      Oma isänikin olisi sillä silmäyksellä halunnut minut nähdä, mutta eivät olleet päästäneet.Oli aamuyö ja olinkohan minä sitten vauvalassa ja se ei hoitsuille sopinut, että sinne olisi yksi iskä törmännyt.
      Erikoistahan se on, kun isän ja lapsen siteestä nykyään niin paljon puhutaan, kuinka tärkeää se on heti luoda.
      Isäni boheemin luonteen tietäen, ei ole ihan mennyt heti jakeluun hänellä varmaan se, että 9 kuukautta ollaan odoteltu ja vieraat ihmiset päättävät, koska hän saa ensimmäisen kerran tyttärensä nähdä. :)
      Minäkin aion kokeilla. Sain tuossa juuri Seijalta hyvät ohjeetkin.
      Mukavaa lauantai-illan jatkoa sinulle! <3

      Poista
  5. Lämpöiset onnittelut synttärisankarille ♥
    Ihanaa, että nykyään isät pääsevät osallistumaan synnytykseen ja olemaan läsnä lapsiensa elämässä jo heti ensimmäisistä hengenvedoista alkaen. Ei ihme että isät ovat aikoinaan tunteneet olonsa yksinäisiksi ja ulkopuolisiksi. Onneksi moinen vääryys on taaksejäänyttä elämää.

    Me olemme myös saaneet samanlaisia sytykeruusuja lahjaksi ja tehokkaita ovat.
    Pakko tunnustaa että todella huono askartelemaan, varsinkin jos yksinään pitää väkertää ;) Porukalla tekeminen on sentään ihan toista!
    Ihanaa viikonlopun jatkoa sinne sinulle ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle Ansku! <3
      Kyllä onneksi ajat ovat muuttuneet.Ajatteleppa vielä sukupolvi taaksepäin, miten silloin oli asiat..
      Vaikka, eihän sitä tiedetty paremmasta.Minun ensimmäinen kiinteä ruokakin oli neuvolan neuvojen mukaan muussattu peruna ja maksamakkara. :)
      Nyt maksamakkara on jo odottavilta äideiltäkin kielletty. Tosin en tiedä, oliko siinä maksamakkarassa silloin A-vitamiinia ym. niin paljoa.
      Hyvä kuulla, että toimivat nuo sytykkeet.Minulla on ollut mumulassa tapana kerätä kaikki pihan koivuista tippuneet risut ja pyöritellä niistä sytykkeitä isoon pärekoriin.Ja haloista koivun tuohta.Mutta kaunista on ruusulla sytyttää. :)
      Kiitos ja mukavaa sunnuntaita sinulle! <3

      Poista
  6. Olipas kiva kirjoitus!
    Onneksi nykyään isät pääsee mukaan synnytykseen.
    Ihanaa syntymäpäivää sinulle!💐❤

    VastaaPoista
  7. Onnittelut kaikista vuosistasi! Kauniita ja tunnelmallisia kuvia. Noita sytykeruusuja minäkin haluaisin askarrella, olisivat hyödyllisiä saarissa kun sytytellään nuotiota. En vain ole vielä löytänyt ohjetta =). Ihanaa alkavaa viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Katinka! <3
      Teillä varsinkin saariretkillä varmasti olisivatkin hyödylliset ja veisivät suht vähän tilaa veneessä.
      Olen ymmärtänyt, että steariinia kuumentaessa pitää olla erikoisen varovainen, ettei se syty palamaan, muu ohje aika pitkälti tuosta Seijan kommentista selviääkin. :)
      Kiitos ja ihanaa alkavaa viikkoa sinullekin! <3

      Poista
    2. Ei se syty. Laitat vanhaan kattilaan puolilleen vettä ja melko paljon kynttilänloppuja. Sitten kuumennat kunnes vaha on sulanut. Nosta kattila pois liedeltä ja ala kastelu. Nopea kasto kaikille ruusuille ja sitten vielä toinen kastokierros. Usein näkee useampaankin kertaa kastetuita, mutta minusta näin tulee parhaita ;)

      Poista
    3. Kiitos Seija vielä täydentävästä lisäyksestäsi! <3 Joku tosiaan jossain (en muista enää) varoitteli siitä syttymisestä.Että höyry kun alkaa nousta, ollaan jo lähellä syttymistä.Sulattaakohan joku ehkä sitten ilman vettä ja tämä saattaa olla siinä vaarana? Minä teen kyllä ohjeittesi mukaan vedessä! :)

      Poista
  8. Hyvää syntymäpäivää♥♥
    Onneksi sairaaloissa ei monellakaan osastolla ole enää noita vierailuaikoja....ainakaan iseillä..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti Hannele! <3 <3 Juu, kyllä isillä pitää olla täysin vapaa kulku omien vauvojensa luo! :)
      Hyvin sairaiden, useamman henkilön huoneessa ymärrän kyllä hyvin nuo vierailuajat,mutta synnytysosastoilla kyllä pitäisi melkein kaikkien päästä uutta tulokasta katsomaan heti tuoreeltaan. :)

      Poista
  9. Onnittelen sinua lämpimästi. Kivoja muistoja olet tallettanut syntymäsi ajoilta. Siis talven tyttö olet.
    Sytykeruusuja minäkin opettelin vuosi sitten tekemään. Teen varmasti toistekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämmin kiitos sinulle Aimarii! <3
      Talven tyttö, melkeimpä siinä hyvin keskellä talvea syntynyt. :)Äitini on ajoittanut nämä kummankin tyttärensä syntymiset hyvin tähän vuodenvaihteeseen.Pikkusisareni on syntynyt jouluaattona kaksi vuotta minun jälkeeni.
      Olen kuullut nyt pelkkää positiviisista noista ruusuista, varmasti teen itsekkin niitä ensi kesää varten lahjaksi saatujen lisäksi. :)

      Poista
  10. Lämpimät onnittelut! Niin kauniisti kirjoitettu

    VastaaPoista