torstai 19. tammikuuta 2017



Tunnetiloja

Bussissa oli taas liian hämärää lukea kirjaa, joten eriydyin omiin ajatuksiini.
Mietiskelin tunnetiloja.
Sanovat, että pitäisi olla läheisessä yhteydessä tunteisiinsa.
Pitäisi tietää, miltä minusta tuntuu.
Introverttinä minulle on mahdotonta ajatella tilannetta, ettenkö olisi omien tunteitteni kanssa hyvin läheinen ja tuttu.
Päinvastoin välillä tuntuu, että tunteita voisi olla vähemmänkin aika ajoin.
Ettei tarvitsisi tuntea niin yltäkylläisesti ja läpikotaisin.

Uniini olen itse jo niin tottunut, että en hätkähdä enää mistään, toinen kun näkisi voisi pitää vähintäänkin outoina.
Ja hyvin, hyvin outoja näenkin.
Minun yöni kuluvat mitä kummallisimpia raitoja katsellessa.
Olen päätynyt siihen tulokseen, että pää työstää pois päivän aikana tapahtunutta kuormitusta tunteista ja havannoista, joihin reagoin intensiivisesti.

Kun ekstrovertti elää tilanteessa kuin kala vedessä, minä olen jo ehtinyt mietiskellä ja tunnustella kaikki maan ja taivaan välillä ja kiinnittänyt huomioni jokaiseen pieneenkin tunnelmasävyyn ja asiaan.
Onnekseni olen onnistunut opettautumaan aika hyvin pois ujoudesta-työtä se on vaatinut ja minussa asuu nykyään pieni harjoiteltu ekstrovertti kanssakäymisien suhteen, mutta tunteitani en pysty muuttamaan ja ne ovat vahvat.

Tänään tuntui taiteelliselta.
Piti mennä töiden jälkeen pieneen ihanaan, perinteiseen paperikauppaan Helsingissä.
Tiesin, että saisin siellä tunnelmalle jatkoa.
Kyllä kivijalkakaupat ovat kuin oikeita hienoja kirjoja ja kauppakeskukset niitä tabletilta luettavia.
Ymmärrät mitä ajan takaa, jos pääsit jyvälle mitä tarkoitan tällä taiteellisella tunnelmalla.
Paperin tuntu, tuoksu. Kirjepaperilaatikot, kortit ja maalaus/piirustusvälineet- niihin hullaannuin jo nuoresta, kun isäpapan kanssa kävimme Wulffilla työskennellessäni hetken isukin mainostoimistolla.

Tästä se alkujaan lähti, se tunnetilojen mietiskely. :)

Mukavaa, tunteikasta viikonloppua! <3













8 kommenttia:

  1. Kivijalkamyymälöissä on ihan oma tunnelmansa, ei ihme, että siellä asioidessa vanhat, ihanat muistot nousevat pintaan...

    Hienot naakkakuvat, ne ovatkin huomattavasti rohkeampia kuin harakat, joista on vaikea saada lähikuvaa:)

    Mukavaa alkavaa viikonloppua!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sirpa! <3
      Ihan lapsuudesta asti on muistikuvia tunnelmista kivijalkakaupoissa. :) Muistan, kun pihan lapsiporukalla kävimme laulamassa pienessä ruokakaupassa, joka sijaitsi talomme kivijalassa Manskulla. Kaupan täti antoi jokaiselle aina nallekarkin, kun ensin laulaa luritimme. :)Muistan vieläkin, miltä kaupassa tuoksui.
      Ja kuinka äidin kanssa haimme tonkalla maitoa maitokaupasta, kivijalkakauppa sekin.Hieman on muuttunut elämä Mannerheimintiellä noista päivistä :)
      Naakoista tykkään kovasti, ovat veikeitä,ilkimyksiäkin. :)
      Kiitos ja hyvää viikonloppua sinullekin! <3

      Poista
  2. Tiedän hyvin tuon kivijalkakaupan tunnelman, ja myös tuon paperikauppainnostuksen jaan.
    Aika mustavalkoiset ovat kuvasi ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erityisesti pidän kivijalkakaupoista, joiden pitäjät ovat myös "kivijalkakauppafiiliksen"tiedostajia ja sen kunnioittajia. :)
      Pistin välillä mustavalkoisia, kun on tuota keltaista tullut postattua aika mahdisti viime aikoina. :D
      Kiitos Seija! <3

      Poista
  3. Täällä toinen introvertti joka kammoaa ruuhkaisia tavarataloja... =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, tiedän niin hyvin mitä tarkoitat! :)
      Kiitos Una! <3

      Poista
  4. Pääsin jyvälle :) Hieno kirjoitus, kiitos jakamisesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa! :) Kommenttisi tuntui tosi hyvältä, koska ajattelin, että tuliko nyt postattua vähän liian oudosti ja meneekö tämä lukijoiden hilseen yli totaalisesti. :)
      Kiitos Satu! <3

      Poista