Metsän seinä
on vain vihreä ovi
josta valo
ohjaa ystäväänsä

Puut ovat täynnä 
lintujen valtakuntia.
Puut ovat täynnä
metsiä joissa asutaan.

Ja metsä on kuin tuoksuja
keitettäisiin

Ruohikossa. Näen puun ja sinistä taivasta.
Pienen pilven.
Ei se varmaan uskalla tulla ylitseni yksin.

Korkealta koivun latvasta
punainen lippalakki
vilkkuu;
palokärki.

Kirvat torkkuvat
lehvistöissä.
Metsä on sydänten
ääniä täynnä.

Kelo-oksa
kielenä,
käpy plektorina
tikka näppää.

Kaikupohjana
koko runko,
koko harju
tikan kitara soi.

Puu sai linnunpesän.
Moneen viikkoon tuskin
uskalsi liikahtaa.

Löysin nämä Risto Rasan metsäaiheiset runot Kosuvin sivuilta ja mielestäni ne sopivat hyvin toissapäiväisen metsäretkeni henkeen. Kiitos Ristolle lainasta! <3
Auringonvalo siivilöityi ihanasti keväisten hiirenkorvien läpi ja metsässä oli aivan erityistä kauneutta.