torstai 18. toukokuuta 2017




Mummula 2

Koivujen kyyneleet.

Koivut kyynelehtivät mahlaa, minä niitä suolaisia.
Halasin ja taputtelin.
Kuvasin kummatkin tyvestä latvaan ja maisemaansa vasten.
Vakuuttelin suurta rakkauttani viimeisenä yhteisenä iltanamme.
Katselin huolestuneena toisen ylimmässä haarassa näkyvää linnunpesää.
Itku tuli, kun ensimmäinen rysähti maahan aamuaikaisella.
Miten sitä voikaan olla näin vahva tunneside puihin.
Jokainen mummulan koivu on siinä paikallaan ollut koko minun elämäni ajan.
Nämä kaksi olivat nyt tulleet tiensä päähän.
Tai, luonto olisi vielä antanut varmasti armonaikaa useammankin vuoden, ainakin näistä toiselle joka oli täysin terve.
Me ihmiset kuitenkin päätimme niiden kohtalosta.
Toinen oli tyvi ja latvalaho ja laho oli turmellut sen jo pitkälti sisältäkin.
Se oli minä hetkenä hyvänsä vaarassa kaatua myrskytuulessa talon päälle.
Toinen taas kasvoi niin talon kyljessä, että sen lehdet tukkivat rännit ja sammaloittivat kattoa.
Naapurin taitava isäntä kävi hoitamassa homman ja kymmeniä metriä korkeat vanhukset kaatuivat komeasti juuri toivottuun kohtaan.

Pihanäkymä oli aluksi outo ja avara. Jotain tuttua puuttui.
Onneksi se linnunpesä oli viimevuotinen.
Kannot itkivät mahlaa ja pölleistä paljastui tuskaisia kasvoja.
Minä pyysin vielä hiljaa itsekseni anteeksi kummaltakin ja keräsin niiden silmuilla olevia oksia maljakkoon, että edes siinä saisivat lehviä hetken.



































10 kommenttia:

  1. Jaan täysin tuntemuksesi.
    Järki ja tunteet - joskus vaikea sovittaa yhteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puut ovat minulle tosi tärkeitä.Tiedän, että sinullekin.
      Tunsin suurta surua näiden puiden vuoksi jotka ovat kuuluneet koko elämääni.
      Kaatuva valtava puu on jotenkin hyvin dramaattinen näky.
      Kiitos Seija! <3

      Poista
  2. Sähkölaitos on kaatanut meidän lähimetsästä ja etupihalta puita ihan valtavasti ja metsäkoneet ovat jyränneet sinne hirvittävät "valtaväylät" jotka ammottavat tyhjyyttään. Metsänpohjakasvusto on suurelta osin täysin tuhottu, jäljellä vain telaketjukuviot raiskatussa maassa. Siskoni kanssa olemme surun murtamat. Lintujen laulukin on hiljentynyt, ties kuinka monet pesät tuhoutuneet kaatuneiden puiden mukana. Itku pääsi meiltä molemmilta kun ensimmäisen kerran näimme mitä metsälle oli tehty.
    Uskon ymmärtäväni paremmin kuin hyvin tuntosi ja tuskasi ❤
    Teillä kaatamisten syy oli kuitenkin perusteltua, mutta tämä totaalinen tuho täällä ei käy järkeen, ei sitten millään :(
    Valoa ja iloa sinulle sinne mummulaan ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Ansku...ymmärrän niin hyvin myös sinun tuntosi.
      Olen joutunut myös näkemään suurien hienojen metsäalueiden täystuhoamisen.
      Niitä katsoessaan sitä lamaantuu ja menettää hetkeksi uskonsa lastenlastensa tulevaisuuteen nähdä hienoa villiä luontoa.
      Hyvä esimerkki länsimetro Hyljelahden alueella.
      Pieni on yksittäinen ihminen tämän koneiston edessä.
      Päätöksiä tehdään raha edellä.
      Puihin liittyviä suruja on osunut kohdalle niin paljon.
      Työpaikkani edustalta Helsingistä kaadettiin valtavat,vanhat lehmukset.
      Se pienikin "luonto" Manskulta kaatui niiden mukana.
      Isäni kesämökillä Siuntiossa aikoinaan naapuri päätti pistää metsänsä rahoiksi.Siinä se raiskattu alue sitten oli meidänkin silmänilonamme vieressä.Ei käyty enää yhteisillä sieni-ja metsäretkillä siellä,ei.
      Mummulassa taas vaarini entiseen aarniometsään iski loispistiäinen ja naapuri, jolle metsä oli aikoinaan myyty joutui kaatamaan suuria alueita siitä.Edelleen on hiukan outoa mummulan pihalta tähytä sinnepäin,missä aikoinaan ei niin harvalta näyttänyt.En tiedä, mutta luulen noita loispistiäisiä ennenkin olleen,nykyään vaan puu ei kelpaa enää myyntiin, jos pistiäisen toukka on siinä käynyt...
      Kiitos Ansku ja valoa ja iloa sinullekin! <3

      Poista
  3. Wow! Seeing a person actually knocking down and cutting a tree is too much for me.I am too connected with nature especially with trees, even though this will sounds contradictory, I also enjoy the things that comes from trees.
    Wishing well my friend.
    Xo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. I can tell that my heart was bleeding that moment.
      Im so connected with trees also.Special these trees in my granny´s garden.
      Other one was sick, but I would have saved the other for sure, if decision was mine.
      Trees are bringing up so much joy and beautifulness around.<3
      Thank you Marisa! <3

      Poista
  4. Aika tuli vastaan, eihän sille mitään mahda. Yhtä surullinen kanssasi näyttää puukin olevan.

    Tänään nautitaan lämpimästä kesäpäivästä, nyt jo aamusta 14C°, jippii!!
    Iloista perjantaita!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun kävin tätä prosessia mielessäni läpi mietin onko parempi, että puu kaatuu talon päälle ja se kutakuinkin olisi sitten siinä mummulan osalta.Talo on vanha ja puu olisi tullut katosta läpi aivan varmasti.

      Aamu on ensimmäinen tosi kesäinen! :) JIPPII!!!
      Kiitos Sirpa ja iloista perjantaita sinullekin! <3

      Poista
  5. Tunteesi koivuja kohtaan ymmärrän myös minä. Pihan jokainen puu on rakas, ei niistä millään luopuisi. Ne ovat kuin ystäviä, mutta joskus on vain luovuttava,

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, niin rakkaat ovat kaikki!
      Ja todellakin,kuin hyviä ystäviä.
      Kiitos Aimarii! <3

      Poista