Piti palata vielä blogiin, keuhkot raitista ilmaa täynnä toteamaan, että ei todellakaan juurikaan ole mitään ihanampaa, kuin metsä!!
Huomasin, kuinka olen metsää kaivannut, kun vihdoin pitkästä aikaa tuli mentyä.
Peili sai puolukanvarpukranssin tuliaiseksi
Mahtavan näköinen metsä sinulla! Vihreyttä silmänkantamattomiin.
VastaaPoistaVielä jäkäläisiä kallioita kiipeiltäväksi......
Ei kyllä arvaisi kuvien perusteella, mutta metsä alkaa kerrostakokotini vierestä. Koska olin retkellä aivan yksin ainoa pieni, suurta onnea varjostava juttu oli se, että on aivan eri asia käyskennelä maalla metsässä, jossa vaarana voi olla joutua karhuemon ja pentujen väliin, kun taas pääkaupunkiseudun metsässä voi kohdata paljon isomman karhun...
PoistaIhana tuo puolukanvarpukranssi <3
VastaaPoistaMetsässä on mukava mietiskellä asoita...
Kiitos Sirpa<3 Metsästä palaa aina onnellisena! :)
Poista