Viikonlopun ilonaiheita.
Perjantaina pääsin ihastelemaan Esplanadia huikealta kattoterassilta, kun vietimme työpaikan pikkujouluja.
Lauantaina Kökkelissä kauppareissulla kuuntelin mitä ihaninta tuulikellon helinää.En välttämättä ole tuulikellojen ystävä, jos soitanta on monotonista kalinaa. Tämä oli herkkää, monisävelistä ja sitä piti oikein jäädä hetkeksi kuuntelemaan.
Tänä aamuna olin katsonut vahingossa lauantain aikataulua, ja bussipysäkillä vasta huomasin erheeni.25 minuutin odottelu olisi voinut kääntyä harmiksi, jolleivat silmäni olisi hetimiten huomioineet kaikkea kaunista.Tämä olisi saattanut jäädä kokematta,jos bussi olisi saapunut tarkoittamallani aikataululla.
Hauskaa minulla oli, kun sommittelin ensimmäistä joulupallon ripustuspaikkaa kameran linssin läpi.Olisipa kuu ollut täysi!
Loppuajan odottelu meni rattoisasti pienen ipanan kikatusta kuunnellessa. Tunsin, kuinka kikatus kutitti omaa kitalakeakin.Jokainen tietää esim. Veskun nauravan kulkurin seuraukset? :)
Hienot kuvat Helsingin valoista!
VastaaPoistaTuota samaa joulupalloa yritin itsekin aamulla kuvata :))
Iloista sunnuntaiehtoota ja alkavaa viikkoa!
Kiitos Sirpa! Näin Helsingin jouluvalot ensimmäistä kertaa tänä vuonna, koska työmatka kulkee toista kautta.Olikin kiva nähdä ne noin lintuperspektiivistä! Mukavaa alkavaa viikkoa sinullekin!
VastaaPoistaKomeita ovat pääkaupunkimme talot juhlavaloineen,
VastaaPoistaMutta hieno oli tuo hetki pysäkillä, juuri noin pitäisi osata suhtautua eteen tuleviin tilanteisiin.
Täytyypä taas itsekin muistaa :)
Mukavaa viikkoa sinulle!
Kyllä oli komeaa! Espoolaisena oli sellaista isomman kaupungin tuntua näin juhlavalaistuksessaan!:)
VastaaPoistaÄlä luule, että osaan aina noin hyvin suhtautua...sunnuntaiaamuna oli joku hyvä fiilinki päällä. :) Harjoittelen kyllä kovasti positiivistä asennoitumista!
Kiitos Seija, ja oikein mukavaa viikkoa sinulle!