keskiviikko 18. tammikuuta 2017









Viime sunnuntaina kävin mutsimuikkusella treffaamassa pikkusiskoa (kuvassa olemme Korkeasaaressa), joka oli pikavisiitillä Köpiksestä käymässä.
Samalla näin myös siskontytön, joka on muuttanut Kuopioon ylkänsä kanssa.
Suku maailmalla levällään... :)
Kuvasin myös mutsimuikkusen esineistöä, kun taloyhtiössä alkaa putkiremontti ja muikkunen joutuu evakkoon joksikin aikaa.
Kuvassa isoisänisän taskukello.

Täällä kotona tuikkukupit ovat jo joutuneet kirjahyllyyn  pois paraatipaikaltaan, vähän niinkuin jo säilöön ensi vuotta varten.Saattavat jopa tuosta joutua kaapin uumeniin kevätilmeen tieltä.
Minä miellän kynttilät alkutalveen ja jouluun,muulloin ei oikein synny kynttilätunnelmia.

Ja kurre...
Kävimme kierrätyskeskuksessa isännän kanssa viikko, pari taaksepäin, talvilomallani.
No tämä tyyppi siellä ulko-oven vieressä"ota tästä" -pöydällä piti noita pikku kätösiään nätisti ja katsoi minuun surullisena, unohdettuna vanhana, uusien hienojen lelujen tieltä poislaitettuna reppanana.
Lähti tämän tädin mukaan sitten ja anteeksi pyytäen pesukoneessa pyöritettynä kuuluu nyt kotijoukkoihin. :)

Mukavaa alkavaa loppuviikkoa! <3





15 kommenttia:

  1. Aivan viehiehättävä kuva tuo kun olette siskosi kanssa korkeasaaressa! Vanhat valokuvat ovat niin ihania. Ja kurre, hyv, että pelastit Hän on varmasti onnellinen luonasi =).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On noita vanhoja kuvia niin kiva katsella. :)
      Kurre on söde, kun on vähän kulahtanut ja vanha. :)
      Kiitos Katinka! <3

      Poista
  2. Awww the vintage photograph of you and your sister is adorable. Love the collection of glass decor too.
    Happy night. :)

    VastaaPoista
  3. Herttinen sentään miten suloinen kuva teistä siskoksista. Kurre vaistosi, että nyt on oikea ihminen kohdalla keneen anova katse tehoaa...ja pääsi hyvään kotiin!
    Mukavaa torstaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se minua siinä selvästi katsoi vähän suruissaan.Menin jo ohikin, mutta palata piti. :)
      Kiitos sinulle Sirpa! <3

      Poista
  4. Tuossa lapsuuden kuvassa tulee hyvin esiin tuon ajan tapa pukea pikkutytöt tosi lyhyisiin hameisiin :)

    Nuo vanhat kellot ovat hieno muisto, tuokin kello on varmaan kulkenut monessa mukana ja usein sitä on tarkkaan katsottu. Ellei sitten ole ollut tarkasti pidettynä piirongin laatikossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen myös kiinnittänyt asiaan huomiota. Useasti ne pikkupöksyt sieltä vilkkuvat kuvissa. Muistatko niitä rimpsupyllypikkareita? :)
      Meillä on siskon kanssa kummitädin ompelemat ihkut Marimekko essumekot ja meidät on selvästi puettu vähän hienommin ihmisten ilmoille.:)
      Vanhavaija kyllä taisi roikottaa kelloa mukanaan, jos oikein muistan.Hän on se keittiön ovesta saapuva mies siinä joulukuvassa, kun pelkään pukkia.
      Käsissä kello on patinoitunut ja kulunut kauniisti.
      Kiitos Seija! <3

      Poista
    2. Muistan minä ne rimpsutkin :)

      Poista
  5. Niin suloinen kuva pikku tyttösistä! <3
    Kello on komea ja varmasti muistoja herättävä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Piipe! <3
      Pidän kellon tunnusta käteen hyvin paljon kun se on sileäksi kulunut.
      Muistan kellon entisen omistajan hyvin, vaikka olin aika pieni, kun hän menehtyi.

      Poista
  6. Ihana kuva teistä siskoksista♥ Suloinen kurre...eipä ihme, että lähti mukaan..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla, että teistä useampikin näyttää ymmärtävän tämän minun höpsyyteni kurrea kohtaa. :)
      Kiitos Hannele! <3 <3

      Poista
  7. Ihana kuva sinusta ja siskostasi ♥
    Hieno tuo taskukello! Minun pikkusiskolla on ellei ihan, niin lähestulkoon samanlainen, jonka sai isänisältämme, edesmenneeltä sotaveteraanipapaltamme perinnöksi.
    Suloinen kurrevanhus sai eläkeläiskodin luotasi ja on varmasti tosi onnellinen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näissä vanhoissa,perityissä taskukelloissa on hieno tunnelmansa.Jotenkin arvokas muisto poismenneestä,ja tällä tarkoitan vain tunnearvoa.
      Edesmenneistä naisihmisistä muistoja herättäviä ovat käsityöt jne.Mutta miehillä, varsinkin maaseudulla,usein oli ainoana mainittavana omaisuutena taskukello, joka sitten annettiin perintönä.
      Kurre on niin lutunen. :)
      Kiitos Ansku <3 <3

      Poista