lauantai 16. joulukuuta 2017


Tänään on hiljaista ja hämärää. Vapaapäivän suloista toimettomuutta. Runoilututti ja etsin omasta mielestäni kauniita jouluaiheisia runoja netistä. Toivottavasti Sinäkin pidät.

Aiemmin kävin hymyssä suin kuuntelemassa Yle Areenasta "Maailman hiljaisimmat äänet! Suosittelen. :)

Ihanaa viikonloppua! <3 <3




Kynttilät


Pieni joulukynttilä
pöydälläin
mulle liekin loistavin,
lausui näin:
– Katso, pieni, vähäinen
olen vain,
silti suuri tehtävä
osanain.
Juhlamieltä, lämpöä
säteilen.
Tuon ma joulun kotihin
jokaisen.
Lapsi, lailla kynttilän,
sinäkin,
valon, lämmön luoda voit
koteihin.
Elämässä paljon on
pimeää;
kaikkialla kaivataan
kynttilää.

– Ester Ahokainen –

Oli lempeä yö juuri joulun alla,
kun satoi lunta
ja sitä oli kaikkialla.
Se pyrysi kaduilla, taivahalla.
Se vaimensi hämyn
ja helinät sanan.
Se hidasti askeleet kiiruhtajain.
Oli tulossa valkea, lempeä joulu.



Tähdet pienet


 Tähdet pienet tuikahtaa,
meiltä huolet poistaa.
Revontulet hulmuaa,
valo meille loistaa.
Tähdet maata katselee,
loimu yötä valaisee,
meille uuden riemun suo,
joulun ihmisille tuo.

– Z.Topelius 


Salomaan joulu
Metsä viettää joulua,
ja joulun tähdet palaa,
kuukin jouluhopeataan
seudun yli valaa.
Kuusen oksat lumitähdin
nyt on koristettu,
koivuihin on kirkkaat jäiset
puikot ripustettu.
Karhu näkee luolassansa
joulun syvää unta,
Lumivaipan alla lepää
salon luomakunta.
Jänön jalka jätti pienet
jäljet kankahalle,
kun se juoksi joulunviettoon
kotiin,kuusen alle.
Järvellä on yksinäiset
hiihtosuksen ladut.
Hiljaa hyrrää salomailla
joulun suuret sadut!

– Arvid Lydecken -





Metsän Joulu


Jouluilta hämärtyy,
tuuli pois jo etääntyy.
Joka kuusen latvahan,
tarttuu tähti taivahan.
Hiljaisina seisoo maat.
Metsän vakaat asukkaat,
saapuu illan juhlihin,
yksin, kaksin, kolmisin.
Laulun tahtiin joka puu,
sinne tänne kallistuu.
Kettujenkin leikki on jouluyönä viaton.

– Oiva Paloheimo –


Aattoilta


 Aattoillan rauha,
meille laskeutuu.
Huurrekoruissansa,
koivut uneksuu.
 Tyyntyi hiljaiseksi,
ilouutinen.
Korkeallle syttyy,
sarja tähtien.
 Äänettönnä seisoo,
hämärtyvä maa.
Kunnes joulun kellot,
hiljaa kumajaa.
 Silloin suuri rauha,
täyttää sydämen.
Tuomme hiljentyneen,
hartaan kiitoksen.

– Ester Ahokainen –


On valkoisia pisaroita ilma tulvillaan,
kimaltava lumimatto peittää koko maan.
Tuhansina pisteinä lumi säkenöi.
Pehmeästi punatulkku lumirumpuun löi.
Hiljaisina sävelinä lumi laskeutuu.
Piiloon lumipeiton alle kesä unohtuu.
Pienet, kirkkaat ajatukset lumilintusina
ihmisiä koskettavat salaa, hiljaisina.
Hiljaa, hiljaa lumilaulut sydämissä soivat,
kun nuo pienet hiutaleet taivaan maahan loivat.

– Pia Perkiö
 

12 kommenttia:

  1. Kiitos Mirjam-Matilda tästä kauniista postauksesta.
    Mukava pysähtyä runojen äärelle.
    Upeita kuvia!

    Toiseksi ylin kuva lumoaa valolla ja jäällä.💖

    VastaaPoista
  2. Kauneutta sanoin ja kuvin
    Rauhaa

    Kiitos MM

    VastaaPoista
  3. Niin kaunis postaus! Ihanat kuvat ja runot♥ Mukavaa viikonloppua♥

    VastaaPoista
  4. Todella ihania, vanhan ajan joulurunoja, suurin osa minulle täysin vieraita. Kuvasikin ovat talvisen jouluisia.
    Suloista viikonvaihdetta Sinulle!

    VastaaPoista
  5. Kauniita runoja löysitkin! Upeat kuvat, etenkin ihastuin kahteen alimmaiseen <3

    Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista