Maisema Länsiväylältä merelle päin oli pysähdyttävän kaunis tänään kotimatkalla.
Meri,rannat ja puut horisontissa, kilpailivat upeimmasta petroolin sävystä.
Puiden latvoista alkoi lämmin keltainen,jonka sävy kylmeni kohti tummaa, samettisen turkoosia taivasta.
Kirsikkana kakussa,kirkas kuunsirppi,loisti mustien hahtuvapilvien päällä.
Kotona kyllästyin jo punaiseen jouluasetelmaani ja vaihdoin sen maanläheisempään,silmälle uuteen.
Samalla sain poismenneitä mukaan joulumme viettoon vanhojen kuvien
myötä.Olen tällainen hassu, aina pitäisi olla uutta katsottavaa. Alussa kiva, muuttuu nopeasti tylsäksi, kun sitä päivästä päivään katselee. Uusi näkymä taas inspiroi.:)
Nämä sinun asetelmasi ovat ihania :)
VastaaPoistaLämmin kiitos Seija, on mukavaa, että pidät!<3<3
PoistaNiin kaunis ja herkkä postaus!
VastaaPoistaKiitos Sirpa kauniista sanoistasi <3<3
PoistaIhana asetelma! Nuo vanhat kuvat ovat kuin tehdyt kuluneeseen ikkunanpokaan. Ihailin myös edellisen postauksesi upeita lumisia puita ja maisemia. Tuota herkkua (siis lunta) meillä ei olekaan saatu vielä maistaa. Tosin yön aikana oli tullut paikoittain häivähdys valkoista mannaryyniä, mutta sitäkin piti melkein suurennuslasilla katsoa. :) Mukavaa viikkoa sinulle!
VastaaPoistaVoi kiitos Päivi<3 Eikö olisikin ihanaa, jos saisimme sen valkoisen joulun? Mukavaa viikkoa sinne Airisrantaan myös!
VastaaPoistaKuvailet hienosti aamutaivaan sävyjä. Ne ovat ihastuttavia.
VastaaPoistaVaihtelu virkistää, se on totta. Pidän tuosta asetelmastasi ja aivan erityisesti katseeni osuu pakettiin, jonka päällä lukee äiti.
Lämmin kiitos Aimarii<3 Paketin, jonka päällä lukee äiti, sain tyttäreltäni, ennen kuin hän lähti joulunviettoon Kreetalle isänsä luo.Koska hän ei tule olemaan joulupöydässä kanssamme, paketin avaaminen jouluiltana on rakas hetki.
VastaaPoista