tiistai 18. joulukuuta 2018

Joulukalenteri
18. 




Valkeat hahtuvat hiljaa leijaa ylitse maan ja ylitse puun.
Kuuran kourissa seisoo kuuset kullassa aamuisen talvensuun.

Lumiset näreet kuin pienet tontut vaeltaa valkeissa vaipoissaan
hämyssä sinisen jouluaamun metsien kirkkoon korkeaan.

Hiljaisuus siellä urkuja soittaa puitten humina virsinä soi
lumien kristallikynttilät loistaa 
akkunat kultaa aamunkoi.

Kattona kirkon on sininen taivas
ikuiset hongat on pilarejaan
purppuraviitassa aurinko astuu sen alttarille messuamaan.

Alttarina on luminen vaara
hartaana seisoo maa ja puu
lävitse valkeain hahtuvain hiljaa
metsässä aamu kirkastuu.

Lauri Pohjanpää

8 kommenttia:

  1. Onpaa upea (ja minulle tuntematon) runo. Kuvasi sopii tähän niin hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minunkin mielestäni runo on hyvin kaunis ja kuvaava.
      Itsekin löysin sen vasta.
      Kiitos Piipe!<3

      Poista
  2. Kaunis kuva ja aivan ihana runo ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Runoa kun lukee ajatuksella, sen tunnelmiin pääsee niin helposti?
      Kiitos Ansku!<3

      Poista
  3. Todella kaunis postaus! Ihanaa joulunalusviikkoa!

    VastaaPoista
  4. Kaunis jouluruno ja kaunis talvinen kuva. Tulin pikaiseen moikkaamaan, kiirus.. Kiitos ihanista kommenteista, kuulumisiin..😀 Mukavaa keskiviikkoa ja jouluvalmisteluja. 🎄
    -Katja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi Katja!<3
      Minä otan aika rennoin rantein täällä. :)
      Kuulumisiin!<3

      Poista