Joulukalenteri

23.

Aatonaattoilta.

Huomenaamuna heräämme jouluaattoon.

Minulla täällä kaikki valmiina juhlailtaa varten.

Sienisalaatti, itse kerätyistä metsäsienistä laitettu maustumaan, hyvät perunat käyty valikoimassa kaupassa, ostettu sitkeää jälkiuunileipää, savunieriä perattu valmiiksi lasikulhoon, kylmäsavulohen ostin valmiiksi siivuina.

Kuopus kikkarapää tuolla kukittaa juuri kinkkua neilikoilla, saa olla koko yön uunissa.

Mutsimuikkunen lupasi tuoda silliä ja valkohomejuustoa kekseineen.

Aika pitkälti näillä on meidän joulupöytä katettu.

Mutsimuikkuselle kuivaa, minulle puolimakeaa skumppaa ja kuopus kikkarapäälle pari olusta.

Tänä jouluna ei laatikoita, ei herneitä eikä mitään,

mitä heitetään kuivuneina kökkäreinä välipäivien päästä jätteeksi.

Pääsin päämäärääni olla stressaamatta mistään tänä jouluna.

Kaikki on mennyt tosi rauhallisesti ja zen.

Koti on juhlaa varten nätti, vaikken muuta kuin imuroinut.

Katselin ruokakauppassa tänään ihmisten päätöntä poukkoilua ja törmäilyä

hiki otsalla.

 Ympärilläni oli itse luomani kupla.

Oli ihanaa huomata, että se toimii kun niin päättää.

En ole antanut stressivelholle kättäni sen vietäväksi,

olen mennyt hitaasti ja omaan tahtiini.

Kun kävin metsänreunassa viemässä linnuille aamupuurotarpeet jouluaatoksi,

uskomattoman kaunis punertava aurinko pilkisti lumisten puiden lomasta laskiessaan.

Oli niin jouluista seistä siinä hetken sitä ihastelemassa.

Kiristyvä pakkanen, timantit hangella,

JOULU!