Joulukalenteri 

20.

Löysin vanhan postaukseni haavejoulustani,

kun lueskelin aiempien joulujen tapahtumista.

Kauemmin blogia seuranneet tämän ehkä muistavatkin.

Kyllä tämä pieni haavetarina vielä tänäkin jouluna toimisi,

siksi laitan sen nyt tähän toistamiseen.

<>

Haavejouluaaton aamuna heräilisin hitaasti pehmeistä ja lämpimistä vällyistä.

Kuulisin seinäkellon rauhoittavan raksutuksen etäämmältä,

 muuten olisi oikea hiljaisuus ympärillä.
Venyttelisin pitkään ja sitten nousisin vetämään villasukat jalkaan ja aamuröijyn niskaan.
Hipsisin rauhassa keittiöön, avaisin pellit ja tekisin uuden tulen uunin pesään.
Lorauttaisin vettä pannuun ja asettaisin sen hellalle.
Rapistelisin kamomillateen, hunajan ja aamiaisleipätarpeet esille.
Kun aamiainen olisi valmis, asettuisin keittiön pöydän ääreen hörppimään teetäni ja katselemaan kaunista,lumen peittämää pihaa ja kauralyhteelle pyrähtäviä pikkulintuja.
Siinä istuisin hyvin pitkään ja nauttisin vain rauhasta ja omista ajatuksistani.
Nousisin ja laittaisin radion päälle. 

Saattaisin joko käydä pitkäkseni tuvan puusohvalle, tai kiikkumaan kiikkustuoliin.
Radiosta tulisi joulukuunnelma.

 Rauhallinen kertojaääni johdattelisi minut ihanaan jouluiseen tarinaan.

Olisikin jo aika lähteä kävelylle, nauttimaan uinuvasta maalaismaisemasta.
Puuterilumi peittäisi puun oksat ja mannut.

Ehkä satelisi uuttakin hiljalleen, kauniita suuria hiutaleita.
Voisin vaikka poiketa maalaiskirkossa katsomassa kynttilöiden kaunistamaa joulutunnelmaa ja kuuntelemassa jonkun lapsuudesta tutun virren.
Takaisin kävellessäni nauttisin suunnattomasti kiireettömästä olotilastani ja hiljaisuudesta.
Mökille saavuttuani ryhtyisin saunanlämmitys puuhiin.
Kuuntelisin halkojen rätinää ja poksumista,ottaisin lasin hyvää punaviintä ja odottaisin saunakammarissa, koska olisi aika lisätä puita.
Tuvalta hakemaan suuri pellavainen pyyhe ja saunatarpeet.
Illan jo hämärtyessä istuisin lauteilla kynttilän valossa ja siemaisisin välillä viinistäni.

Pienestä ikkunasta tähyäisin taivaalle nousevaa kuuta ja syttyviä tähtiä.
Höyryävänä, saunanraukeana ja onnellisena tallustelisin isoissa huopatossuissa tuvan lämpöön pikku pakkasesta.

Olisiko metsän laidassa näkynyt hirvi?
Tuvassa sytyttäisin takan ja kynttilöitä ympärilleni.
Söisin jotain jouluista ja kaataisin itselleni vielä vähän lisää viiniä.
Radiosta hiljaista ja rauhallista, perisuomalaista joulumusiikkia.
Musiikin ja saunan ramaisemana nauttisin takkatulen liekkeihin tuijottamisesta siihen asti,

 että puut olisivat palaneet loppuun.
Jo hyvin unisena sammuttelisin kynttilät yksi toisensa jälkeen ja vetäytyisin lämpimiin vällyihin kuuntelemaan seinäkellon lyöntejä, jotka suloisesti tuudittaisivat minut uneen.